Aloitan. Muistakaa kuitenkin että minulla on omakin elämä, enkä roiku koko aikaa pelaamassa simssiä joten...
Pitemmittä puheitta; Nauttikaa :)

Heippa, olen Gaby. Tuossa vieressäni seisoo mieheni Mike. Muutimme juuri johonkin pikkutaloon, muuhun kun ei riittänyt rahat. Minä ja mieheni nimittäin olimme työttömiä. Menimme Miken kanssa naimisiin, juuri ennen isäni kuoltua. Hän oli onnellinen ja toivoi meille paljon lapsia. Mike taas tahtoo paljon rahaa, saa nähdä miten tässä lapsien saamisessa käy... Itse rakastan lapsia ja tahtoisin niitä paljon!

Oli aika tutkailla taloa. Ihan ok, sisustaa vain pitäisi. Nyt saimme vain 3 tuolia, pöydän, jääkaapin, uunin, sängyn, vessanpöntön ja suihkun. Olisi aika hankkia töitä. Mike istui tyytyväisenä penkillä, ihme kyllä.

Päätin etsiä samantien töitä. Rahaa tarvittaisiin. Mike puolestaan tunsi olevansa nälkäinen...

Lähdin tutkiskelemaan uutta asuinpaikkaamme, Liljalaaksoa. Rahamme riittivät juuri ja juuri tähän autoon, mutta rahaa jäi käteen vain noin. 1000 simeleonia.

Tutustuin tähän mukavaan baarimikkoon, ja tuumailin tästä miesehdokasta tuleville sukupolville. Tuo nenä vain vähän arveluttaa...

Tämä herra nimeltään Alpertti, olisi muuten ihan kiva mies, mutta hän oli edestäpäin turhan ruma. Siitä ei siis saataisi jälkikasvulle kumppania. Eräs komea mies Jamikin kävi luonani juttelemassa, mutta sitten... Se kauhea ylähuuli. Tämä mies jäikin vain pölyyntymään historiankirjoihin.

Tässäpä on siis Jami Tuokko. Ei, tämä ei tule päätymään minun lapsilleni.

Vihdoin Mike oli hankkinut töitä. Nyt olimme siis virallisesti molemmat töissä. Meidät oltiin tultu toivottamaan tervetulleiksi uuteen naapurustoon, mutta minä ajattelin hyppiä hyppynarulla!

Päätin viimein mennä itsekin tutustumaan Liljalaakson muihi asukkaisiin. Ensimmäiseksi huomasin naisen nimeltään Emma Kaisla.
"Gaby Bloomdale,  hauska tutustua" Esittelin itseni ja halasin Emmaa.
"Emma Kaisla" Emmakin sanoi. Emma kertoi takana olevan punapaitaisen miehen olevan hänen aviopuolisonsa.
"Juu ja tuo mies hänen kanssaan on minun aviomieheni." Nauroin.
"Kova keskustelu heillä menossa." Emma vitsaili.
"Niimpä, lentokoneet ovat kyllä kuuminta muotia." Minä jatkoin. Pyysin Kaislan perheen sisään.

Istuimme Samin ja Emman kanssa ruokapöytään keskustelemaan. Tarjosin heille ruokaakin, mutten itse syönyt sillä olin juuri syönyt.
"Niin, ja meillä on 3 lasta. 8-vuotias tyttö, 16-vuotias poika ja 14-vuotias tyttö. Ovat he kyllä ihania. Onko teillä lapsia kenties?" Emma kertoi. Katsoin uutta ystävääni hiukan kaihoisasti.
"Ei... Minä kyllä tahtoisin lapsia, mutta en tiedä Mikestä..." Vastasin. Tietokone oli myyty, sillä tarvitsimme tilaa. Sitä paitsi saimme siitä rahaa. Rod Humblen tietokoneista siis on jotakin hyötyä... Nuori noin. kaksikymppinen nainen nyökkäsi.

Ups... Lautanen tippui... Toivottavasti kukaan ei huomannut. Mutta mikäs tuossa on? Kärpänen! Siivotonta...

Kysyin Emmalta, miten hänen miehensä oli suhtautunut kun hän kertoi haluavansa lapsia. Kysyin myös miten voisin kertoa Mikelle haaveestani saada vähintään 4 lasta.
"Sanot vaan ihan pokalla että haluut lapsia. Jos se ei suostu, niin sit sä vaan jätät sen." Emma vastasi. Katsoin häntä kummastuneesti. Sitten hän repesi nauruun. "Se oli vitsi! Sun pitää päättää, että jatkatko sä elämää ilman lapsia, va jätätkö sä sen ja saat sitten jonkun muun kanssa lapsia. Jos sä rakastat Mikeä niin paljon, että sä uhraat sun haavees niin se on sun oma päätökses. Mutta eihän se vielä oo mitään sanonut" Emma selitti sitten hieman vakavampana.

Päätin kysyä Mikeltä asiasta heti. Pyysin kaikkia lähtemään jotta saisimme keskustella asiasta rauhassa.
"Niin siitä lapsiasiasta... Mä ihan tosissaan rakastan sua ja haluisin lapsia just jun kanssa. Niin öh... Onks se ok?" Kysyin.
"Kulta. Tottakai se on ok. Mäkin haluan lapsia. Ja varsinkin sun kanssa." Mike vastasi. Olin hyvin iloinen mieheni vastauksesta.
Seuraavaksi puhuimmekin rahasta. "Jos käymme ahkerasti töissä, saamme rahaa ja voimme kasvattaa lapsen" Sanoin.

Asia lyötiin lukkoon suudelmalla.

Seuraavaksi päätimmekin siirtyä makuuhuoneen puolelle... Loput voittekin jo arvata.

Kaikesta tuosta tulee nälkä. Päätin valmistaa meille illallista, nimittäin liemisoppaa.

Alku aina hankalaa. Minulla kirjaimellisesti meni sormi suuhun ruokaa laittaessa.

Olin juuri saanut ruoan pöytään kun minun oli aivan pakko juosta vessaan oksentamaan. Mielessäni harhaili vain yksi kysymys:
Olinko tulossa raskaaksi? Vaikka sehän olisi vain kivaa.

Kun palasin takaisin alakertaan, näin mieheni syömässä MINUN ruokaani. Raivokohtaushan siitä syntyi. Jouduin taas aloittamaan alusta.

Ilta oli jo vaihtunut aamuun joten päätinkin valmistaa vohveleita. Miken nälällä ei ole rajaa. Hän päätti syödä vielä vohveleitakin!

Kesken ruokailun minulle tuli taas kiire vessaan. Lapsi taitaa tosiaan olla tulossa...

Ja taas sitä mennään...

Oli kyllä aika siivota pönttö.

Pian oli kuitenkin aikani lähteä töihin. Saa nähdä mitä ensimmäinen työpäivä tuo tullessaan... Pihamme oli ajautunut valkoinen koira, sekin haukkui onnentoivotuksia minulle töihin.

Minun lähdettyäni töihin, Mike päätti lähteä ajelemaan.

Mike tapasi mm. tämän naisen. Hän tuumi tämän olevan hyvää vaimoainesta tuleville sukupolville. Tapasihan siellä vanhojakin tuttuja. Emma Kaislan mies Sami oli siellä myös.

Sirja Valkala paljastui myöhemmin Miken pomon pikkuserkun kummin kaimaksi ja lupasi Mikelle ylennyksen seuraavan kerran kun hän menee töihin.

Mike tapasi myös Maisan ja tuumi hänestäkin vaimoa tuleville sukupolville.

Mike ei jaksanut enää olla Pepen penikkapesässä vaan päätti jatkaa matkaa. Hän meni kehäkiitäjien rullausrinkiin.

Mike oli synnynnäinen rullaluistelija, toisin kun joku Liljalaakson mies.